Päivällä ihminen rakentaa veneen ja lähtee, soutaa veden sinessä saarelta toiselle. Hän ottaa yhdeltä saarelta kiven, puunpalan, tukullisen ruohoa, jonkin pullean eläimen seurakseen. Toiselle saarelle hän jättää jotakin edellisestä, sillä tavoin ne saavat tietää toisistaan, sillä ihminen on vanhempiaan rakastava lapsi, vanhempiensa rakkaudesta haavoitettu lapsi, saarien lapsi.
Saila Susiluoto - Huoneiden kirja
Susa ja Henna navetan ikkunapenkillä.
Se iskee minuun kuin mikä... Sami lähipellolla.
Saaren kartanon päärakennus, majapaikkamme. Hieno.
Auringonlaskuvärit, kaikki värit. Usva ja lannan haju.
http://www.koneensaatio.fi/fi/kartano/esittely/